Superia... ;-)

Univelkaa on taklattu superunilla, vaikkei yksi yö koskaan kesää teekään (vai miten se sananlasku oikein menikään) ;-) Täytyisi varmaan tehdä perusteellisempi muutos elämäntapoihin - kuinka pitkälle sitä jaksaisikaan mennä?

Luonnon rauha ilahduttaa jokaikinen kerta, Pitäisi taas opetella olemaan tekemättä mitään hyödyllistä - edes aika ajoin.

Kolmas kerta toden sanoo? Toivottavasti. En kirjoita enää yhtään enempää ja toivon, että tämän julkaisu vihdoin onnistuu :-) Ihanaa viikonlopun jatkoa :-)